Tässä blogissa kerron sinulle
- mitä on vieraannuttaminen
- että vieraannuttamisen tunnistaminen on vaikeaa
- mitkä asiat voivat pahentaa vieraannuttamista
- miten voi ylireagoida
- millaisissa tapauksissa kyse ei ole vieraannuttamisesta
Mitä on vieraannuttaminen?
Vieraannuttamisessa joku, yleensä lapsen vanhempi, voi olla myös sukulainen tai bonusvanhempi, pyrkii vahingoittamaan tai tuhoamaan lapsen ja torjutun vanhemman välisen suhteen. Useimmiten tämä tapahtuu vanhempien eron jälkeen. Lapsi manipuloidaan vihaamaan ja hylkäämään hänelle tärkeä ihminen.
Vieraannuttamisen myötä lapsi jakaa vanhempansa suosittuun (vieraannuttaja) ja torjuttuun. Suositun vanhemman hän näkee täydellisenä ja torjutun hän näkee yleensä vain negatiivisessa valossa ja rasitteena, jota on pakko tavata. Vieraannuttamisen tunnistaminen on vaikeaa.
Mitkä asiat voivat pahentaa vieraannuttamista?
Vieraannuttaminen alkaa yleensä eron myötä. Vieraannuttajia voi olla yksi, kaksi tai useampi. Joskus molemmat vanhemmat voivat vieraannuttaa lastaan. Useimmiten siihen syyllistyy vain toinen vanhemmista. Kaikki voi alkaa siitä, kun vieraannuttajavanhempi kantaa kaunaa ex-kumppaniaan kohtaan ja päättää lähteä kostoretkelle lapsen avulla.
Vieraannuttajan käytöksen lisäksi vieraannuttamista voivat pahentaa myös muut seikat, joista sinun on hyvä olla tietoinen. Vieraannuttamiseen vaikuttavat:
- lapsen herkkyys (manipuloitavuus)
- torjutun vanhemman oma käyttäytyminen ja reaktiot (paniikki, suuttuu helposti)
- riitaisa ero
Pysähdy siis pohtimaan omaa käyttäytymistäsi lapsen kanssa, omia välejäsi ex-kumppaniin ja miten sopuisasti olet omalta osaltasi hoitanut eroon liittyvät asiat.
Varo ylireagointia!
Joskus tilanteen voi käsittää väärin, joten varo ylireagointia. Katsotaanpa esimerkki:
Lapsi kiukuttelee, koska ei halua mennä isälleen.
Äiti luulee, että isä on huono vanhempi ja ajattelee, että pakottaminen on lapsen edun vastaista. Äiti ottaa avuksi myös viranomaiset tapaamisten vähentämiseksi.
Isä kuvittelee, että lasta vieraannutetaan häntä vastaan, koska lapsi ei halua enää tulla hänen luokseen. Isä päättelee, että kyse on vieraannuttamisesta ja asettuu sotajalalle.
On mahdollista, että tässä tapauksessa on kyse vieraannuttamisesta, mutta joskus syy voi olla myös seuraava:
Lapsi on herkkä reagoimaan muutoksiin eikä ole vielä sopeutunut eron jälkeen kotien sujuvaan vaihtoon. On hyvä huomata, että lapsi saattaa tarvita yhdestä kolmeen vuotta toipumisaikaa, vaikka muita näkyviä oireita ei olisikaan. Lapsen reaktio ei ole isän tai äidin vikaa, mutta molemmat vanhemmat ehtivät jo kuvitella omat versionsa asiasta. Tämä aiheuttaa vain lisää konflikteja heidän välilleen.
Vieraannuttamisen tunnistaminen on vaikeaa. Näissä tapauksissa kyse ei ole vieraannuttamisesta:
Vieraannuttaminen on vaikeasti tunnistettava ja hallittava ilmiö. Ole varovainen ennen kuin leimaat jonkun vieraannuttajaksi.
Kyse ei ole vieraannuttamisesta:
- Kun lapsi on paremmissa väleissä toisen vanhemman kanssa, koska he ovat enemmän samalla aaltopituudella (samankaltainen luonne, sama temperamentti, samat kiinnostuksen kohteet).
- Kun lapsi ja vanhempi vieraantuvat toisistaan lapsen aloitteesta. Yleensä syynä on vanhemman oma käytös. Lapsi on voinut loukkaantua jostakin (konfliktit, lasta ei kuunnella, vanhemmalle uusi puoliso on tärkeämpi kuin oma lapsi).
- Kun lasta pitää suojella vanhemmalta. Lapsi pelkää ja kokee olonsa uhatuksi, vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai aggressiivista käytöstä.
- Kun lapsi muuttuu ja kehittyy murrosiän myötä. Murrosikäinen nuori haluaa usein vetäytyä omiin oloihinsa eikä ehkä enää halua vaihtaa jatkuvasti kotia. Vaihe on ohimenevä, joten turhia konflikteja kannattaa välttää.
Lue myös postaukseni Tunnistatko nämä vieraannuttamisen merkit lapsessa?
